i can't take it anymore

Kaikki hajoo käsiin. Kaikki. Oon ihan varma, että pian oon yksin kylmässä maailmassa, koska nyt on varmaan jo kaks ihmistä lähdössä rymisten elämästäni kerralla. Se tekee kaiken kaikkiaan 3 tai 4 tämän vuoden aikana, riippuu miten sen määrittelee. Mä en tajua mitä teen väärin, tai pikemminkin että miks mä teen väärin. Kyllä mä tiedän missä menee vikaan, en vaan tajua miks toistan samoja virheitä uudestaan ja uudestaan.

Mä tarvitsen kärsivällisyyttä ja itsekuria. Mä satutan itseäni, syön liikaa, oon syömättä, elän epäterveellisesti, eikä se tee hyvää mulle, mutta en halua lopettaakaan, koska jos lopetan, mihin mä tän kaiken ahdistuksen, vitutuksen, pelon, kärsimyksen tungen? Eilen mä tajusin, että viillot käy kerta kerralta syvemmiksi. Tänään mä menin vaa'alle (vaikka pelotti ihan saatanasti) ja painoin noin 1,5 kiloa vähemmän kun olin kuvitellut, enkä halua syödä taaskaan mitään, koska jos syön, se menee yli enkä voi enää hillitä itseäni.

Mä oon hukassa ja en tiedä kuka mut löytäisi. Hetken jo kaikki meni hyvin, mutta nyt taas kaikki langat karkaa mun käsistä. Oon peloissani, hieman ahdistunut, pohjattoman surullinen ja en tiedä mitä tekisin. Kuka vois viedä mut täältä pois, ettei tarvis enää pelätä?