Aivan jäätävät ulkonäköpaineet iski yhtäkkiä. Tuntuu, etten ikinä voi olla sellainen, mitä miehet haluaa. Erehdyin katsomaan jonkun oletettavasti mallin kuvia facessa ja mua alkoi oikeasti itkettää, että vaikka kaunishan se toki olikin, niin murto-osa naisista oikeesti ikinä näyttää siltä, ja silti se on täsmälleen sitä mitä miehet haluaa.
L ainakin haaveili aina pitkätukkaisesta isotissisestä blondista. Noista mulla ei oo kun pitkät hiukset. Mulla oli aina niin riittämätön olo. En ikinä tuntenut olevani sitä, mitä L oikeesti halus. Joskus ja useimmiten toki onnistuin unohtamaan oman huonommuudentunteeni, mutta nyt kun katson taaksepäin, huomaan usein ajatelleeni, että L joutuu tyytymään muhun, enkä niin että se saa olla mun kanssa. En mä koskaan uskonut, että se piti mua mitenkään ihmeellisen kauniina, ihan mukiinmenevänä korkeintaan.
Ja mä hyväksyin sen. Mä aattelin, että enhän mä ookaan mikään ihmeellinen. Tavallinen ja tylsä.
En mä koskaan epäillyt, etteikö se olis mua rakastanu, mutta en vaan koskaan ajatellua että se rakastais mun ulkonäköä. Siihen oli vaan tyydyttävä.
Enkä mä osaa edes ajatella, että se olis tehny jotenkin väärin saadessaan mut tuntemaan niin, koska en minä ole kaunis. Totuushan se vain on. Mun valttikorttini ei tosiaankaan ole ulkonäkö, ja siks mun on niin vaikea löytää ketään kiinnostavaa uutta ihmistä. Ei kukaan kiinnostu musta ennen kun tuntee mut kunnolla ja tietää millainen olen luonteeltani. Ilmeisesti mun luonteessa kuitenkin on jotain, koska tiedän kyllä että tälläkin hetkellä on yks, joka on ihastunut muhun. Mut sekin tuntee mut vuosien takaa. Musta ei kiinnostuta ensisilmäyksellä.
Kaikkia tulee joku aina yrittämään baarissa, ja aina löytyy joku, joka haluaa tarjota juoman ja tanssia sun kanssa, vaikka mies oliskin vaan seksin perässä. Mulle ei oo kukaan ikinä tarjonnu juomaa, vaikka pari kertaa oon ihan sillä mielellä ollu, että jos joku tulis yrittämään niin en ajais sitä pois. No, eipä oo tullu.
Ja tiedän kyllä miksi.
Mä inhoan olla ruma.
Mä inhoan olla näin iso.
Mä inhoan olla niin tavallinen.
Mä inhoan olla mä.
Mä inhoan olla näin iso.
Mä inhoan olla niin tavallinen.
Mä inhoan olla mä.
Ja kaikki muukin menee näköjään tänään ihan päin helvettiä. En vaan taas jaksa. Ja päätin että paastoan tänään, koitan purkaa kaiken paskan siihen.





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti